Näytesivuja
Työvälineet
Perspektiivin lyhyt oppimäärä
Viivatekniikka ja varjostus
Sarjakuvan hahmot
Sarjakuvan hahmot
Sarjakuvan värittäminen
Sarjakuva on tarkoitettu painettavaksi
Koskela, Ilpo
Sarjakuvantekijän oppikirja
ISBN 978-952-5768-46-6
KL 74.11, 85.32
Sidottu, 230 x 230 mm, 144 sivua
Svh. 33 €
Sano se sarjakuvin
Ilpo Koskelan Sarjakuvantekijän oppikirja kertoo sarjakuvanteon niksit
niin vasta-alkajille kuin edistyneille.
Sarjakuvat ovat tuttu ilmaisumuoto jokaiselle. Esimerkiksi yli miljoona suomalaista lukee Viivi ja Wagner-stripin päivittäin. Sarjakuva on voimakas media, jonka välittämä sanoma jää helposti lukijan mieleen. Miksipä et sinäkin tekisi sarjakuvia?
Ilpo Koskela (s. 1958) on palkittu sarjakuvapiirtäjä ja graafikko. Parhaiten hänet tunnetaan Aleks Revel-sarjakuvastaan, joka kertoo fiktiivisen virolaisen seikkailijan elämästä kieltolain aikana ja sen jälkeen. Koskela on julkaissut viisi sarjakuva-albumia, joista viimeisin on Paholaisen kuiskaus (Arktinen Banaani 2009). Koskela on tehnyt sarjakuvia sekä viihde- että hyötykäyttöön ja hänellä on pitkä kokemus myös sarjakuvantekemisen opettajana ja luennoitsijana. Kokemustensa pohjalta Koskela on yhdessä parhaiden suomalaisten sarjakuvan ammattilaisten kanssa laatinut kokonaisvaltaisen oppikirjan, joka käsittelee alaa kattavasti. Esimerkiksi sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kallio kertoo hahmojen ja juonien rakentamisesta. Fingerpori -sarjastaan tuttu Pertti Jarla kertoo, miten sarjakuvalla huvitetaan. Jasso-kissan luoja Jii Roikonen kertoo sarjakuvanteon nykypäivästä, tietokoneavusteisesta kuvanteosta.
Sarjakuvantekijän oppikirja on teos, jollaista ei ole aiemmin Suomessa julkaistu. Piirtämisniksien ja kerronnan opettamisen ohella se antaa myös vinkkejä, kuinka sarjakuvantekijä voi parhaiten markkinoida itseään. Myöskään tekoprosessin ergonomista puolta ei ole unohdettu: myös käsien ja pään ohella myös selkä on tekijälle tärkeä!
Sarjakuvien maailma on kiehtova ja käytännössä rajaton. Se avautuu jokaiselle, joka jaksaa panostaa itseilmaisuun, ja tarjoaa myös uusia näkökulmia sarjakuvien lukemiseen. Koskaan ei ole liian vanha oppiakseen lukemaan sarjakuvia!
Koskela, Ilpo
Paholaisen kuiskaus
ISBN 978-952-5768-19-0.
Sidottu, 172 x 245 mm , 128 sivua, 2-värinen, sis. 4-väriliitteen. KL 85.32
Ilmestyy 1.4.2009. Svh. 28 €.
Seikkailija Aleks Revel on Ilpo Koskelan (s. 1958) luoma fiktiivinen hahmo, joka on seikkaillut ennen Paholaisen kuiskaus -teosta kolmessa sarjakuva-albumissa sekä useissa lyhyissä tarinoissa. Toisen maailmansoden jälkeen kymmenen vuotta kateissa ollut Revel ilmaantuu Kuuban Havannaan syksyllä 1958, Ranskan kansalaisena. Tämän tarinan alkaessa keväällä 1961 Aleks on 55-vuotias ja hankkii edelleen toimeentulonsa erilaisilla lakien rajamailla liikkuvilla toimilla.
Paholaisen kuiskaus -tarinan syntyyn vaikuttivat monet tekijät. ”Vieraillessani Kuubassa kesällä 1999 maa ja sen historia tekivät suuren vaikutuksen. Siellä tutustuin myös sikareihin ja minusta tuli niiden harrastaja. Jo Kuubasta lähtiessäni mietin että voisin tehdä sinne sijoittuvan sarjakuvan, mutta tarinan kypsyttely vei kuusi vuotta”, Koskela kertoo.
”Kesällä 2005 luin Carl Gustav von Rosenista, ruotsalaisesta seikkailijasta joka vielä 60-vuotiaana perusti ilmavoimat Biafraan ja lensi itsekin sotalentoja Nigerian hallituksen joukkoja vastaan. Tämä loksautti palaset kohdalleen. Toin näyttämölle iäkkäämmän Aleks Revelin, tarinan motiiviksi sikarit, tapahtumapaikaksi Kuuban ja -ajaksi huhtikuun 1961 juuri ennen Sikojen lahden maihinnousua – tapahtumarikkaimman ajan Kuuban kommunistihallinnon historiassa.”
Teoksen toteutuksessa on käytetty duotone-tekniikkaa. Oranssin eri sävyt antavat vaaleina sävyinä voimakkaan tunteen päivällä polttavana paahtavasta kuubalaisesta auringosta ja mustaan sekoitettuina tummina sävyinä tunteen Kuuban lämpimistä ja kosteista öistä.
Paholaisen kuiskaus -teokseen sisältyy nelivärinen esipuhe 1960-luvun Kuubasta sekä sen poliittisesta tilanteesta, sikareista ja niiden historiasta. Aleks Revelin henkilöhistoriaa valotetaan myös osassa esipuhetta. Kuvituksena on käytetty valokuvia, piirroksia, vanhoja karttoja ja sikarilaatikkojen kuvamotiiveja.