|
Juha-Pekka Koskinen Eilispäivän sankarit tuo päähenkilönsä 1970-luvulta suoraan tähän päivään. Pieleenmenneen murtokeikan seurauksena Jupe vaipui koomaan ja tulee tajuihinsa 2000-luvulla. Maailma on muuttunut, mutta Jupe uskoo edelleen ystävyyteen ja Led Zeppeliniin – kun taas hänen entiset ystävänsä ovat kiinnostuneempia unohtamaan menneet. Vähitellen selviää, että poikien tekemä rikos on vieritetty Jupen syyksi. Vakaan yhteiskunnallisen aseman saavuttaneet rikostoverit ovat valmiit suojelemaan omaa totuuttaan, keinolla millä hyvänsä. |
|
|
|
Duane Swierczynski ”Pistin myrkkyä juomaasi”, sanoo viehättävä blondi toimittaja Jack Eisleylle Vaaleaverikön ensimmäisellä rivillä. Jack Eisley on matkalla tapaamaan avioerojuristia, mutta suunnitelmat mutkistuvat lentokentän baarissa nautitun drinkin vuoksi. Kohtalokasta drinkkiä seuraa rankka ja toiminnantäyteinen vuorokausi, jonka aikana Eisleylla on täysi työ suojella itseään ja uutta tuttavuuttaan Philadelphian yllättäviltä vaaroilta. |
|
|
|
Ken Bruen Vankilasta vapauduttuaan Mitchell yrittää parhaansa mukaan pysyä erossa alamaailmasta ja päätyy remontoimaan Lillian Palmerin, ikääntyneen filmitähden taloa. London Boulevard on kertomus miehestä, jota veri edelleen vetää hämäräpuuhiin, mutta joka huomaa uudessa työpaikassaan tapahtuvan vielä hämärämpiä asioita. |
|
Torsti Lehtinen ISBN 978-952-5768-87-9 |
Jos vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa voi syntyä kirjallinen klassikko, niin tässä se on. Torsti Lehtisen (s. 1942) vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisromaanista Kun päättyy Pitkäsilta on otettu joka vuosikymmenellä loppuunmyytyjä painoksia sekä itsenäisenä teoksena että osana Topi Laaksosen värikkäitä elämänvaiheita kuvaavaa Jano-trilogiaa. Vuoden 2011 painos aloittaa Arktisen Banaanin Stadilaiset kertojat -sarjan. Topilla on kovalla tavalla kunniakas tausta ja vanhemmilta peritty tehtävä. Poika ei ollut mikään tavallinen luuseri, olihan hän pimeän viinan myynnissä ansioituneiden Vikin ja Alinan jälkeläinen. Helsingin Kalliossa oli sodanjälkeisenä aikana, vielä 1960-luvullakin eri säännöt kuin porvariskaupunginosissa. Karhea elämä tuotti vaurioita, mutta myös karhean osuvaa huumoria. Kertomus ällistyttää ja ehkä järkyttääkin nykylukijaa, koska sen tapahtumista on niinkin lyhyt aika. Kirvelevä köyhyys, taudit ja alkoholismi synnyttivät ihmisraunioita, pikkuhitlereitä ja – eksistentialistisiin kysymyksiin keskittyneitä filosofeja, kuten Torsti Lehtisen. Torstin ja Topin seurassa aika ei käy pitkäkseen odottamaan, että jotain tapahtuisi. Yhteisöhenki oli tiukka: jos Rööperin Albertinkatu 20 ohitti Kolmas linja yhdentoista poliisihälytysten määrässä, pidettiin Linjoilla hätäkokous maineen palauttamiseksi! Tästä taustasta jaloilleen kömpinyt Lehtinen tunnetaan nyt filosofina, kirjailijana ja kysyttynä luennoitsijana. Hänen aforismejaan voi löytää paitsi kokoelmateoksista, myös Princess-teepussien pidikkeistä! Kun päättyy Pitkäsilta on aina vain elävää ja haluttua tekstiä, niin nykyisessä Kalliossa kuin kaukana sen ulkopuolellakin. |
|
 |
Jukka Parkkari ISBN 978-952-270-007-0 |
Jukka Parkkarin viime vuonna huomiota herättänyt, realistinen sotilasvastavakoilun kuvaus Suoraan hevosen suusta saa itsenäistä jatkoa tutussa seurassa. Pääesikunnan tutkintaosaston päällikkö ja sektorinjohtaja saavat avukseen mutkattoman Sirkan, joka ei ole tule armeijan vaan poliisin riveistä. Tällä kertaa katseet kääntyvät länteen. Mitä asiaa maineikkaalla ruotsalaisella tiedustelumiehellä Stig Bergillä mahtaa pitkästä aikaa olla Suomeen? Miehistä keitosta Lapin sotaharjoituksineen ja vastentahtoisine kaksoisagentteineen sekoittaa Sirkan lisäksi salaperäinen Paula, kenen piikkiin hän sitten ikinä toimiikin. Valtion journalistipalkinnon vuonna 2010 saaneen Jukka Parkkarin romaanit Suomen sotilasvastavakoilusta perustuvat vuosien lehtimiestyöhön ja sen ohessa syntyneisiin ystävyyssuhteisiin. Paljonko Parkkari paljastaa, paljonko ei, sitä lukija ei voi tietää, mutta tarjolla on aina asiantuntevaa, todellisuuteen ankkuroituvaa kerrontaa neuvostoajan jälkeisestä tiedustelutoiminnasta. Vakavien asioiden kanssa ei tosikkomaisella asenteella pitkälle pötki, ei varsinkaan tositoimissa. |
|
|
Maijastiina Vilenius – Pertti Jarla |
Yksi Suomen kielen rikkauksista on sen sanojen monimerkityksisyys. Pertti Jarlan rikkaus on ollut kyky luoda riemastuttava Fingerporin kaupunki, jossa nämä monimieliset kielisyydet pääsevät liikkumaan vapaasti. FM Maijastiina Vilenius on luonut ensimmäisen Pro gradu -tutkielman Fingerporista, keskittyen kuvailemaan miten Jarlan sarjakuvahahmot leikittelevät sanoilla ja rikkovat kielen kankeat normit ja sanojen pragmaattiset odotukset. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehty työ on muokattu yleistajuiseksi kirjaksi Minä sinulle homonyymit näytän , jota sana-analyysien ohella täydentävät Jarlan alkuperäiset Fingerpori-sarjakuvat. Stripit on valikoitu siten, että ne tarjoavat mahdollisimman monipuolisen otoksen suomen kielen eri leikittelykeinoista. Homonymia eli sanojen rakenteellinen monitulkintaisuus ei koskaan ole ollut yhtä lystiä kuin Fingerporissa. Tässä kirjassa semantikka hakkaa puujalkoja, Rivo-Riitta laukoo ja Heimo Vesa tilaa syntaksin! |
|
|
|
 |
Roman Schatz |
Hormonaalinen maahanmuuttaja Roman Schatz (s. 1960) on kerjännyt elantonsa kirjoittamalla kirjoja ja esiintymällä julkisesti ulkomaisena sirkuseläimenä. Ehkä juuri siksi hänen kolumneistaan puuttuu hyvien tapojen mukainen ilottomuus, voimattomuus ja leipiintyneisyys. Ne eivät vastaa tilaustöiltä odotettavaa neutraalia yhdentekevyyttä, vaan häiritsevät lukijaa temperamenttia tihkuvalla, vierasperäisellä huumorilla, kansan syvältä olevia rivejä epäilyttävällä älykkyydellä ja kavalasti iskevällä yllätyksellisyydellä. Loputtoman mutkikkaassa suhteessaan seksuaalisuuteen Schatz ei kehuskele olevansa edes täysikasvuinen Pavlovin koira, vaan Pavlovin pentu: ”Miesten geneettiseen perusohjelmointiin kuuluu seurata ankanpoikasen tavoin kaikkea mikä on pyöreä, lihaisa ja jaettu kahtia.” Mamusedän on pakko purkaa tuskansa ja paineensa kirjallisiin urotekoihin, sillä tutkimusten mukaan saksalaiset ovat surkeita rakastajia. |
|
 |
Juba ISBN 978-952-270-011-7
|
Nykyaikana yli kymmenen vuotta kestävä parisuhde on lähes harvinaisuus. Viivillä ja Wagnerilla ei kuitenkaan tee tiukkaa, edelleen ollaan yhdessä vaikka suhteen viidestoista vuosi on jo menossa. Vastaparit täydentävät toisiaan, Viivi tykkää Wagnerista ja Wagner tykkää oluesta. Viivi jaksaa yhä silittää sikasiippansa kalsarit vaikka mieli tekisi paiskata possua silitysraudalla. Mutta ei aktiivi-Viivi kaikkeen taivu, koti ei ole mikään lätti kuitenkaan. Toisinaan onkin niin päin että Viivi lähtee oluelle ja Wagner saa hoitaa kotityöt. Wagner on löytänyt itselleen uuden ilmaisuväylän netistä, ja ahdistuu jos yhteys Facebookiin katkeaa sekunniksikaan. Juban (s. 1965) luoma menestyssarjakuva on joka kodin piristys. Kovissa kansissa ja neliväreissä julkaistaan jälleen parhaat palat Suomen luetuimmasta parisuhteesta! |
|
 |
Juba |
Ensimmäistä kertaa vuonna 1998 ilmestynyt Sikspäkki ja salmiakkia aloitti Viivi ja Wagner -teosten vyöryn. Tähän mennessä Juban sarjakuvan pohjalta koostettuja teoksia on myyty toista miljoonaa kappaletta. Väsymättömästi laiskottelemaan pyrkivä, hedonistinen sika ja hänen puolisonsa, tiedostava nuori nainen, onnistuivat kertaheitolla uudistamaan suomalaisen sanomalehtisarjakuvan. Viivi ja Wagner toivat aamukahvipöytiin suorasanaisen pariskunnan, joka purkaa arkiset ongelmatilanteensa räväköillä otteilla. Tarvittaessa myös realismin rajoja venyttäen. Sikspäkki ja salmiakkia on ehdoton klassikkoteos joka synnytti uuden kotimaisen sarjakuvanlukijapolven. Sika on sika ja nainen on nainen aina vaan, mutta Viivi ja Wagner ovat pysyvä osa suomalaista tajuntaa. Sarjan ensimmäinen albumi ilmestyy nyt ensimmäistä kertaan kokonaan väreissä ja uuden julkaisuformaatin mukaisessa asussa. |
|
 |
Tuuli Hypén
|
Toisessa kokoelmateoksessaan citykettu Nanna jatkaa inhimillisten tapojen opiskelua. Ihmisten ja eläinten rinnakkainelo ei aina ole mutkatonta. Mitä enemmän Nanna oppii kaupunkilais-elämästä, sitä eläimellisemmiksi lähistön ihmiset tuntuvat käyvän. On paljon helpompaa pelata tietokonepelejä läpi kuin suoriutua tenteistä. Kämppäkaveri Ritu yrittää selvittää Nannalle perusasioita käytännön elämästä, mutta ei oikein suoriudu siitä itsekään. Vanhat koulukaverit ovat perustaneet perheitä ja tekevät uraa siinä missä Ritu roikkuu edelleen graduvaiheessa ja elää pätkätöillä. Ei siis ihme että Ritu viihtyy paremmin eläinten kuin ihmisten parissa, mutta hänen pinnansa kärähtää herkästi varsinkin jos saman katon alle omaehtoisesti muuttanut Misse-kissa on lähettyvillä. Misse on mielestään kova kolli, mutta oikeasti herkempi kuin haluaa itselleen myöntää. Ihastuminen ennustajaneito Lamiauhun on suistaa Missen lopullisesti raiteiltaan, kissan keskittymiskyky kun tunnetusti ei ole pitkä. Muista teoksessa vierailevia cityeläimiä ovat mm. turskaamista opiskeleva napakettu Nilak sekä Nannan pikkuveli Veikka. Esipuheen teokseen on kirjoittanut tutkija Annamari Vänskä. Turkulainen Tuuli Hypén (s. 1984) loi Nanna -sarjakuvan Sarjis 2009 -kilpailua varten. Se on hänen ensimmäinen julkaistu sarjakuvansa. Piirtäminen on aina ollut Hypénin suosikkiharrastus, ja se näkyy Nanna-sarjan sulavassa viivankäytössä. Tällä hetkellä Nanna ilmestyy arkisarjana Turun Sanomissa ja sunnuntaisin Helsingin Sanomissa. |
|
 |
Ilkka Heilä
|
B. Virtanen, kaikkien työelämässä syrjittyjen ja elämänkumppaniensa kolhimien pienten ihmisten kansallisromanttinen näköispatsas paljastaa lomakauden päätyttyä kuluneen konttorivuoden räikeimmin naurattavat epäkohdat. Toimistopäällikkö Nilken lähtee äärettömän tärkeälle kokousmatkalle, toimistoesimies Murikka nimitetään sijaiseksi ja pian nähdään sekin ihme, että Nilkeniä tulee ikävä. T oimistopäällikön mielestä firman imago on nuhjuinen ja vanhanaikainen. Brändinfiksaaja palkataan korjamaan asia, mutta kiillotusyrityksistä huolimatta Oy Firma Ab pysyy nuhjuisena ja vanhanaikaisena. “Kuten koko sarja”, lisää tekijä Ilkka Heilä (s. 1956) itse. Mutta siihen Virtasen nimikkosarjan viehätys ja ajansietokyky paljolti perustuukin: teennäisille ja itsetarkoituksellisille uudistuksille nauramiseen. 17. kokoelmassa Virtanen saa työpaikallaan taas kerran huudot päälleen, mutta niitä uskollisia lukijoita, joita pikkumiehen kohtalo jo kovasti säälittää, Heilällä lohduttaa: “Kotona sentään on toisin, vaimo pitää mykkäkoulua.” |
|
 |
Pauli Kallio – Christer Nuutinen ISBN 978-952-270-015-5 |
Kramppien tutut henkilöt kilvoittelevat kohti parempaa elämää. Samalla he parantavat maailmaa sen minkä omilta kiireiltään ehtivät. Tanja osallistuu mielenosoituksiin ja murehtii dementiaa sairastavan äitinsä hoitoa. Puoliso Risto pyrkii elättämään itsensä musiikillaan vaikka taiteelliset ja taloudelliset tavoitteet kohtaavat harvakseltaan. Pariskunnan ikuisuusprojekti on oman jälkeläisen hankkiminen. Kaikki kestää, eikä Tanjaa ilahduta sekään, että Riston pestaa bändinsä laulajaksi voimakaskeuhkoisen diivan, Sugar Janen. Esko pohtii, miksi Anniina lähti eikä apua löydy sen paremmin terapiasta kuin Riston kanssa ruotimisestakaan. Uudet tuulet alkavat puhaltaa, kun Aino antaa yllätyslahjan. Nähtäväksi jää, avaako fyysis-filosofinen harrastus Eskon elämänpolkuun uusia haaroja. Kramppeja ja nyrjähdyksiä on jo klassikko, yli 20 vuotta jatkunut nasevan aidosti kirjoitettu ja taidokkaan rennosti piirretty jatkokertomus. Sarjan kirjoittaja Pauli Kallio (s. 1960) on tamperelainen käsikirjoittaja, jonka sarjakuviin kuuluvat FC Palloseura , Onnen lahjat , Ornette Birks Makkonen ja Sekametsä . Kallio toimii myös kustantajana, kääntäjänä, DJ:nä, sanoittajana ja musiikkikriitikkona. Vapaa-ajallaan hän harrastaa puulaakijalkapalloa ja ikämiesten yleisurheilua. Christer Nuutinen (s. 1971) on underground-taiteilija ja kuvittaja, jota on kutsuttu myös arvonimellä Suomi-sarjakuvan Badding. |
|
|
Ken Mikael ISBN 978-952-270-016-2 |
"Naurutalo" ei ole mikään hauska paikka. Sen seinien sisään lukitut asukkaat uskovat olevansa hullujen tiedetyyppien laboratoriossa. Jokainen on pakotettu vastoin tahtoaan koe-eläimeksi aina sivupersooniaan myöten. Virallisempien linssien läpi katsottuna paikka on kuitenkin perinteinen mielisairaala, jonka hoidokkeja pyritään terapoimaan yhteiskuntakelpoisiksi. Ajatus tästä pelottaa hoidokkeja vielä enemmän, sillä sairaalan ulkopuolella vallitseva loputon "äärettömyys" on vielä kammottavampi paikka kuin mikään Naurutalon kammioista. Talon keskeisiä hoidokkeja ovat manipuloinnin mestari Ego, munanmuotoinen psykopaatti joka pystyy alistamaan kenet tahansa omaan tahtoonsa. Hänen lähin kaverinsa ja orjansa on itsensä sorsaksi kuvitteleva Kosmo eli Hektor, sairaalan kenties kaikkein sekavin multipersoona. Naurutalon uusi johtaja Mattson yrittää pitää päänsä kylmänä ja asiat asiallisena, mutta romahtaa jo kesken ensimmäisen työpäivänsä. Egomania on yksityiskohtaisen tyylikkäästi ja samalla äärimmäisen lennokkaasti piirretty hurjavauhtinen seikkailu, melkein kuin animaatio Chuck Jonesin, Tex Averyn ja muiden Warner Brothersien riemukkaiden lyhytpiirrettyjen hengessä. en Mikael (s. 1984) on Helsingissä asuva itseoppinut sarjakuvataiteilija. Hän päätti jo kolmivuotiaana ryhtyvänsä sarjakuvapiirtäjäksi. Egomania: Naurutalon vangit on hänen debyyttialbuminsa. Se on ensimmäinen teos Egomania -albumisarjassa, jolle seuraa myöhemmin jatkoa. Jokainen osa tulee kuitenkin olemaan oma, itsenäinen kokonaisuutensa. |
|
 |
Grönroos & Rantio ISBN 978-952-270-017-9 |
Väylä on tyylikäs kokoelma sarjakuvatarinoita, jotka kertovat tämän päivän ihmisistä. Tiiviydestään huolimatta nämä novellit houkuttavat lukijaansa vaikka lyhyisiinkin, mutta rauhallisiin lukutuokiohin. Tarinoiden näyttämönä voi olla kotisohvan melodraama tai hämmentävä ranskantunti, yllättävä kohtaaminen yölennolla, lapsuuden pyykkipäivän pettymys tai taistelu viimeisestä leivoksesta. Ne ovat kertomuksia tavallisista tapauksista, joissa kaikki ei kuitenkaan ole aina sitä miltä se näyttää. Sarjakuvan tavoin myös elämä näyttäytyy meille usein välähdyksittäin: olennaiset asiat jäävät ruutujen väliin. Kokoelman tarinat etsivät niitä arjen keskelle ilmaantuvia hetkiä joissa elämä paljastaa jotain piilossa ollutta ja odottamatonta. Tekijäpari Grönroos ja Rantio muistetaan Helsingin Sanomien sarjakuvasta Pieniä julmia tarinoita , joka on ilmestynyt myös neljänä sarjakuva-albumina. Nimimerkki Grönroos on Merja Heikkinen , pitkän uran tutkijana tehnyt valtiotieteiden tohtori, joka palaa nyt käsikirjoittajana suuren rakkautensa sarjakuvan pariin. Nimimerkki Rantion takana luuraa sarjakuvapiirtäjä Timo Mäkelä , muun muassa sunnuntain Hesarin Minun elämäni ja lukuisten muiden sarjakuvien palkittu tekijä. |
|
 |
Petri Hiltunen – Ksenofon ISBN 978-952-270-018-6 |
Vuonna 401 eaa. Sokrateen oppilas Ksenofon lähtee ystävänsä kutsusta tutustumaan Persian kuninkaan veljeen Kyyrokseen, osallistumaan tarkkailijana tämän sotaretkelle Pisidejä vastaan. Tästä lähtee käyntiin valheiden ja verenvuodatuksen noidankehä, joka tulisi mullistamaan nuoren miehen elämän lisäksi koko maailmanhistorian! Kyyros onkin salassa suunnitellut iskevänsä veljeään, Artakserksestä vastaan. Ksenofon ja 10 000 mukaan huijattua kreikkalaista palkkasoturia huomaavat olevansa jumissa keskellä maailman suurinta imperiumia, petettyinä, alivoimaisina ja saarrettuina. He saavat Persin kuninkaalta kaksi vaihtoehtoa; antautua ehdoitta orjiksi tai kuolla. He päättävät ottaa kolmannen, taistella tiensä kotiin! Anabasis on uskomaton tositarina, maailman ensimmäinen silminnäkijän kirjoittama sotareportaasi. Se on myös karu muistutus siitä, miten valheet ja propaganda ovat synnyttäneet ennenkin sotia ja miten kova hinta virheistä lankeaa maksettavaksi. Ennen kaikkea se on kuitenkin vaikuttava todiste ihmisten sitkeydestä ja kestävyydestä mahdottomilta tuntuvien esteiden edessä. Ksenofon saa huomata ettei maailman palaessa kukaan voi paeta vastuutaan tai pysyä sivussa. Ksenofon (n. 431 eaa. – 354 eaa.) oli kreikkalainen kirjailija, filosofi ja sotilas. Hän oli yksi tunnetuimmista Sokrateen oppilaista. Ksenofonin ja Platonin kirjoittamat teokset ovat ainoat säilyneet esimerkit sokraattisesta ajattelusta. Ylempään säätyyn synytynyt Ksenofon osallistui Kyyroksen sotaretken ohella useisiin taisteluihin. Anabasis-teos toimi Aleksanteri Suuren opaskirjana tämän ensimmäisillä matkoilla Persiaan. Petri Hiltunen (s. 1967) on yksi Suomen tunnetuimmista sarjakuvantekijöistä. Hiltunen on piirtänyt niin science fictionia kuin suomalaista kansanperinnettäkin sarjakuviksi. Hän on julkaissut lähes kolmekymmentä sarjakuva-albumia. Tällä hetkellä hän piirtää useissa eri sanomalehdissä ilmestyviä huumiorisarjakuva Väinämöistä ja lännensarja Kalkkaroa . |
|
|
|
 |
Esa Niskanen – Anssi Rauhala Paluu rajan takaa |
Sotavuosi 1943 lähenee loppuaan. Suomen itärajalla käydään kovia ilmataisteluita. Neuvostovoimien uudet, tehokkaat lentokoneet antavat kovan vastuksen suomalaisten jo osin vanhentuneelle kalustolle. Siinä missä konekanta vanhenee värvätään taisteluun yhä nuorempia, kirkasotsaisia sankareita, joiden sotilasura jää usein lyhyeksi. Paluu rajan takaa on tarina menetyksestä, velvollisuudesta ja pelastumisesta. Kapteeni Niskanen on väsynyt taistelemaan ylivoimaa vastaan ja piehtaroi masennuksessa. Äärimmäinenkin ratkaisu käy mielessä mutta aamu tuo taas uuden taistelulennon, johon suunnata ajatukset. Lennolla kaikki ei mene kuten toivoisi ja kapteenin kone tippuu järven jäälle. Kun kaikki näyttää menetetyltä, usko ihmiseen herää uudelleen Vienan Karjalan metsissä. Esa Niskanen on ilmailukirjoittaja ja pitkän linjan lennokkiharrastaja Oulusta. Anssi Rauhala on helsinkiläinen sarjakuvapiirtäjä, joka on lapsuudestaan asti tuntenut palavaa mielenkiintoa lentäviin esineisiin ja ihmisen pyrkimykseen päästä irti maan kahleista. Rauhala tunnetaan mm. Professori Anni Isotalon tutkimuksia -albumisarjan piirtäjänä. Sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä neljä albumia. Paluu rajan takaa on suomalaista sotasarjakuvaa parhaimmillaan! |
|
 |
Otto Sinisalo – Rami Rautkorpi ISBN 978-952-5754-34-6 |
Fasilitaattori uhkaa 31. vuosisadan tulevaisuutta! Fasilitaattori on sarjakuvaa, jollaista Suomessa ei juurikaan ole julkaistu. Sarjan tekijät tuntevat amerikkalaiset ja brittiläiset esikuvansa tarpeeksi hyvin ollakseen tyytymättä matkimaan vaan luodakseen jotain uutta. Otto Sinisalo (s. 1979) on rikollinen nero. Hänet on etsintäkuulutettu kuudessa maassa epäiltynä sarjakuvafestivaalien järjestämisestä, sarjakuvien piirtämisestä ja sarjakuvakriitikkona toimimisesta. Sinisalo on myös Suomen Sarjakuvaseuran puheenjohtaja. Rami Rautkorpi (s. 1980) on päivisin lauhkealuonteinen ohjelmoija, öisin supersankarisarjakuvien suomentaja. Rautkorpi on suomentanut Hämähäkkimies-lehteä vuodesta 2003. Fasilitaattori on Sinisalon ja Rautkorven ensimmäinen yhteinen albumi. |
|
 |
Kari Sihvonen ISBN 978-952-5754-32-2 |
Kapteeni Kanki on hervoton. Pirjo on vihdoin kyllästynyt Kangen miehiseen käytökseen ja siirtänyt supersiivousvoimillaan tavaransa omaan asuntoonsa. Kapteenimme ei tästä masennu vaan vetää upouudet bootsit jalkaan ja lähtee kartsalle etsimään uutta onnea. Pian hän törmää moniin tarinamme kannalta oleellisiin henkilöihin kuten hemaisevaan Moralisaattoriin, arkkiviholliseensa Marsalkka Mahtimeisseliin sekä kaikesta perilläoleviin Todellisuustarkastajiin, joita Kangen järjenvastaiset touhut eivät miellytä. Kanki päättää ottaa hatkat ja livahtaa aikamatkustelemaan baarituttava Jynkky-Männän aikakoneella. Samaan aikaan toisaalla Moralisaattori on joutunut finninaamaisten tiedenörttien käsiin. Yrityksessään parannella sankarittaren avuja asiat menevät sarjakuvamaisesti pieleen ja pian kenelläkään ei ole enää kivaa. Jopa Todellisuustarkastajat joutuvat myöntämään että vain Kanki voi pelastaa niin epätodennäköisen tilanteen. Mutta miten se onnistuu? Auttaako Peelo-Paten antama Ibiza-lippalakki? Entä mitä tehdä Pirjon kanssa? apteeni Kanki ja onnen avaimet on ensimmäinen albumimittainen Kanki-seikkailu. Kangesta on nautiskeltu aiemmin mm. Myrkky-lehdessä sekä kokoelmassa Kapteeni Kanki – Jäykkää menoa! (Zum Teufel 2009). Tässä kivikovassa albumissa Kanki näyttäytyy entistäkin värikkäämpänä hahmona, nelivärisenä jopa! Superpiirtäjä Kari Sihvonen (s. 1980) tunnetaan paitsi Kangesta myös seikkailijatar Liisasta sekä mykkäsarjakuvasta Silent Badness . Hänen sarjakuviaan on julkaistu mm. Ilta-Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä, Nemi-lehdessä Suomessa ja Norjassa sekä Tähtivaeltajassa. Kari Sihvosen albumeita: Kapteeni Kanki ja onnen avaimet (Zum Teufel 2011), Liisa – Pahemmassa kuin pinteessä (Zum Teufel 2010), Silent Badness (Like 2010), Kapteeni Kanki – Jäykkää menoa! (Zum Teufel 2009), Kivisyli (käsikirjoitus Reima Mäkinen, Sarjamania 2002). |
|
 |
Reino Helismaa – Olavi Kanerva – Ami Hauhio ISBN 978-952-5754-35-3 |
Maan mies Marsissa edustaa Suomessa perin harvinaista hyvin piirrettyä ja jäntevästi käsikirjoitettua scifi-henkistä seikkailusarjakuvaa. Käsikirjoittajat Reino Helismaa ja Olavi Kanerva tunsivat lajityypin, koska Olavin isän firma Kanervan kirjapaino oli julkaissut 30-luvulla ison kirjan Iskevän Salaman eli Flash Gordonin seikkailuista. Ami Hauhio oli 1940-luvun Suomessa paras piirtäjä tällaiseen hankkeeseen ja se näkyy sarjakuvassa upeana art deco -henkisenä tyylinä ja hienosti hahmotettuine ulkoavaruuden hirviöineen. Ami Hauhion piirrosjälki on oma syynsä julkaista Maan mies Marsissa uudestaan, mutta aivan yhtä tärkeä osa projektia on valottaa nuoren Reino Helismaan tuotteliaisuutta. Helismaa oli 1930-luvulla alkanut kirjoittaa seikkailu- ja jännitysnovelleja eri lehtiin ja vuonna 1940 hän sai serkkunsa Olavin isältä toimittaakseen Isku-lehteä. Reino ja Olavi täyttivät lehden lähes tulkoon omilla novelleillaan, joista Helismaan kirjoittamat ovat usein toiminnallisia ja nopeatahtisia. Maan mies Marsissa oli sekin osa miesten innoittunutta kynänjälkeä. Kirja ilmestyi sodan jälkeen 1947 sarjakuva-albumina, mutta pahasti pätkittynä ja kuvajaoltaan omituisena. Tämä juhlajulkaisu julkaistaan alkuperäisistä Isku-lehdistä kuvattuna, oikeassa sivutaitossaan. |
|
 |
Benito Jacovitti ISBN 978-952-5754-31-5 |
Hullunhauska italialainen Jacovitti (1923-1997) loi elinaikanaan yli 60 hahmoa sekä 150 sarjakuvateosta. Hänen kumimainen piirrosjälkensä on erittäin tunnistettavaa ja Jacovittin hahmot elävät edelleen lähes kaikkien italialaisten tietoisuudessa. Kansainvälisesti tunnetuin tapaus on vuonna 1957 luotu Cocco Bill , järjettömän hauska villin lännen parodia. Kuten muutkin Jacovittin sarjat, Cocco perustuu puhtaaseen absurdiin huumoriin. Uskomattomia juonenkäänteitä säestävät ruutujen taustoissa kuljeskelevat salamimakkarat, puhuvat luut sekä kaktukset. Itse Cocco Bill omaa kipakat nyrkit ja herkän liipasinsormen. Alkoholiin hän ei kajoa, vaan on vankkumaton kamomillateen ystävä. Coccon uskollisin ystävä on useammankin hevosvoiman väärti ratsu Hölkky, joka tarvittaessa puuttuu peliin pelastaakseen Coccon tai vähintäänkin kommentoidakseen tämän mietteitä. Cocco Bill suoritti ensiesiintymisensä Suomessa melko tuoreeltaan nimellä Paukku-Pete (Seura 1960-1962). Vuosina 1975-1979 Lehtimiehet Oy julkaisi kymmenen albumia Coccon seikkailuja. Nämä varsin heikolle paperille painetut julkaisut ovat nykyisin kovissa keräilyhinnoissa, hyväkuntoisia kappaleita ei juuri löydy mistään. Viimeksi Cocco Billistä on meillä nähty animaatiosarja, joka ei kuitenkaan pystynyt tavoittamaan alkuperäisteoksen hulvatonta henkeä. Cocco Bill on parhaimmillaan paperilla. Legenda elää, Coccolla on Suomessakin runsaasti ystäviä, jotka muistavat Jacovittin hulvattomat sarjat ja mielettömät juonenkäänteet jopa ulkoa. On siis korkea aika aloittaa Coccon seikkailujen julkaiseminen aivan sarjan alusta. Cocco Bill 1 sisältää tarinat Cocco Bill (1957), Cocco Bill ja Apassit (1958), Cocco Bill ja vallankumous (1958-1959) sekä Cocco Bill kasakkana (1961-1962). |
|
