
Lehdistötiedote
Kansi (tif 0,5 Mb)
Jos vaan hiihdettäs, Matti -sivu 80 (pdf 1,2 Mb) |
Timppa
Jos vaan hiihdettäis, Matti
– Timo Mäkelän piirroksia vuosilta 2000-2009
ISBN 978-952-5768-32-9
KL 74.17
Sidottu, 235 x 170 mm
112 sivua, 4-värinen
Svh. 28€
|
Hiihtikö pääministeri itsensä pois poliittiselta kartalta?
Timo Mäkelä, nimimerkki Timppa, tunnetaan eräänä taitavimmista suomalaisista sarjakuvapiirtäjistä, jonka tuotannosta löytyy niin huumoria kuin vakaviakin teemoja. Timpalla on pitkä ura myös poliittisena pilapiirtäjänä. Jos vaan hiihdettäs, Matti -kokoelmaan on valikoitu Timpan osuvimpia, Ilta=Sanomat -lehdessä julkaistuja, maailman ja kotimaan tapahtumiin liittyviä piirroksia vuosilta 2000-2009. Voidaan siis kirjaimellisesti puhua vuosikymmenen pilapiirroskirjasta, mutta epiteettiä voidaan perustella myös piirrostyön laadulla.
Kaikista muutoksistaan huolimatta muuttumattomuuden kahleissa tuskaileva Venäjä palaa vuosikymmenen kuluessa kuvaan yhä uudelleen. Vuosituhannen alkua leimasivat terrori-iskut ja niiden uhka. Suunnatonta kärsimystä aiheuttaneet tapahtumat kuuluivat myös poliittisten päivänpiirrosten aihepiiriin, mutta niiden käsittely vaati uhreja kunnioittavaa hienovaraisuutta. Kuvaa Manhattanin ylle piirtyvän Osama bin Ladenin hahmosta ja kadulla leviävästä paniikkitunnelmasta ei voi sanoa pilaksi, vaan voimakastunnelmaiseksi muistopiirrokseksi tyrmistyttävistä tapahtumista. Myös Yhdysvaltain pankkiriisi ja maailmanlaajuinen taantuma saavat osansa Timpan tussikynästä.
Kotimaan tapahtumia leimaavat Kekkosen ajan jälkeen horjuvimmat hallitusrakennelmat. Autourheilu sujuu suomalaisilta, mutta Anneli Jäätteenmäen rallista sukeutui ennennäkemätön pikataival. Kokoelman viimeisen piirroksen hiljentyneessä Helsingissä vaeltava mies toteaa kavereilleen: ”Kesälomalaiset on hajasijoitettu Kehittyvien maakuntien Suomeen”.
Lähihistorian tapahtumia ei tarvitse kuvia katsellessaan kaivella muistista: kirja sisältää laajan, kulunutta vuosikymmentä kartoittavan tietopaketin. Nämä uutiskommentit on laatinut Timpan pitkäaikainen työtoveri, toimittaja Jukka Parkkari.
|

Lehdistötiedote
Kansi (tif 1,8 Mb)
Manu, Mara, Tarja ja Mä -sivu 74 (pdf 2,0 Mb)
Manu, Mara, Tarja ja Mä -sivu 109 (pdf 3,2 Mb) |
Mäkelä, Timo – Parkkari, Jukka
Manu, Mara, Tarja ja Mä
ISBN 978-952-5768-31-2
KL 85.32
Sidottu, 250 x 305 mm
112 sivua, 4-värinen
Syyskuu 2009
Svh. 33 €
|
Presidenttiketju kalisee
Timo Mäkelä ja Jukka Parkkari tarjoavat poliittista sarjakuvasatiiria
Suomalainen poliittinen satiiri on osoittanut hetken hiljaiselon jälkeen voivansa hyvin. Sarjakuvataiteilija Timo ”Timppa” Mäkelä ja käsikirjoittaja Jukka Parkkari lyövät presidenttipeliin oman veijarikorttinsa teoksella Manu, Mara, Tarja ja Mä – Suomen poliittisen historian käännekohtia 1991-2009. Sekä poliittisia että aitoja akvarellivärejä hehkuvien karikatyyrien kohdalla ei nimiä ole käyty muuntelemaan. Tarinoiden takana on aina totta toinen puoli – kumpi sitten lieneekin.
Vuonna 2008 aktiiviseksi eläkeläiseksi siirtyneen toimittaja Jukka Parkkarin ja sarjakuvistaan sekä poliittisista pilapiirroksistaan tunnetun Timo Mäkelän yhteistyö on jatkunut jo yli 30 vuoden ajan. Johdantosarjaa lukuun ottamatta uutuuskirjan tarinat on julkaistu puoluerajat ylittävää arvostusta nauttivassa Kansan Uutisten Viikkolehdessä vuosina 1991-2008 – aikana jolloin Suomi on ensimmäisestä syvästä lamastaan oppia ottaneena siirtynyt seuraavaan, vähintäänkin tuntuvaan taantumaan.
Talouden ylä- ja alamäistä riippumatta presidenttiketjuun etsitään uutta lenkkiä. Kekkosen haamu kalistelee omaa kunniamerkkiketjuaan pettureiden pelätessä UKK:n ylösnousemusta.
Ensimmäinen, tunnetulta klassikkoelokuvalta nimensä lainannut sarjakuvakertomus Mies joka tiesi liikaa tapahtuu Presidentinlinnassa kuluvan vuoden elokuussa. Tohtoripuolisolla on luova, Amerikan malliin perustuva ajatus tutun presidenttijatkumon turvaamiseksi.
Seuraavaksi muistellaan Koivistojen sympaattista kapakkareissua Mäntyniemestä muuton ohessa. Kumisaapastehtaalla sovitellaan tietotekniikkaa jalkineeseen, ja onhan saapas kansanvälisissä kilpailussa pitkälle lentänytkin. Kertomuksessa Niin pieni ihmissydän on teoksen Mä astuu jälleen esiin ja Nummisuutarin kaimaansa muistuttava Ahon Esko kokee pääkaupungissa kovia.
Myös kahden suurvallan presidentit tapaavat tavallista lämminhenkisemmissä merkeissä. Sen jälkeen onkin aika paljastaa Presidentinlinnan salaisuus. Komisarion Palmun poika sekaantuu vaunulastilliseen Moskovasta lähetettyjä KGB:n papereita. Alkoholi ei ole ehkä ratkaisu, mutta mihin viittaa Lapin kullan kimallus ?
Lukijan heittäytymistä näihin poliittisia kasvoja viliseviin villeihin kertomuksiin pehmustetaan Parkkarin laatimilla johdantosanoilla. Mukaan on liitetty myös kirjassa esiintyviä hahmoja esittelevä henkilöluettelo.
Timo Mäkelälle on myönnetty mm. Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu vuonna 1989 sekä Taiteen valtionpalkinto vuonna 2001. Jukka Parkkari on palkittu mm. sotilasansiomitalilla. Arktinen Banaani on aikaisemmin julkaissut Mäkelän ja Parkkarin yhteistyönä syntyneen sarjakuvateoksen Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri (2006).
|
 |
Mäkelä, Timo
Minun elämäni
ISBN 978-952-5768-10-7
Sidottu, 4-värinen, 112 sivua
|
Minä, Vanhempi herra
Timo Mäkelän Minun elämäni osoittaa, että sarjakuva kuuluu kaikenikäisille.
Kuusikymmentä ja risat -ikäisen Vanhemman herran vaiheita on seurattu sunnuntaisin Helsingin Sanomissa kesäkuusta
2001 lähtien. Värillisenä sarja alkoi ilmestyä tasan kaksi vuotta sitten, lokakuussa 2006 lehden sarjakuvasivun uudistuksen myötä. Minun elämäni -teosta varten Timppana tunnettu sarjakuvamestari Timo Mäkelä (s. 1951) on tehnyt suuren väritysurakan myös vanhempiin strippeihin. Juuri kirjan ilmestymisen alla tuli tieto Mäkelälle myönnetystä
5-vuotisesta työskentelyapurahasta. Aiemmin hän on saanut 1-vuotisen apurahan vuonna 2000 ja vuotta myöhemmin
Taiteen valtionpalkinnon. Alun perin Vanhempi herra suhtautui hiukan kärsimättömästi ja äreästikin omaan ikääntymiseensä, eikä jaksanut suuremmin ilahtua häntä ympäröivästä elämänmenosta. Timppa halusi kuvata tämän itseään noin kymmenen vuotta vanhemman miehen särmikkääksi tyypiksi välttääkseen liiallista omakuvamaisuutta. Vanhemman herran piikikkäät, hetkittäin jopa kyyniset ajatukset ovat ajan saatossa kuitenkin pehmenneet ja hänen nykyinen asenteensa on rennompi, lähempänä tekijäänsä. Vanhempi herra toteaa elämän sujuvan ”jo ihan fiilispohjaltakin”. Äidit selittävät hämmentyneinä
jälkikasvulleen lumessa ilakoivan sedän tulleen lapseksi jälleen. Huonekalut vaihtavat tahallaan paikkaa, ihan vain kampatakseen uhrinsa.
Minkä tahansa päivälehden sarjakuvasivulla Minun elämäni olisi omassa seurassaan. Mietiskelevä perusluonne muuttuu
ajoittain riehakkaaksi, pessimismi ja optimismi vaihtelevat siinä missä hienostuneen akvarellivärityksen sävytkin. Huumori ja draama sekoittuvat, komediaa ei tarvitse eristää omalle turvasaarekkeelleen hoitelemaan hauskuuttamista,
pois häiritsemästä vakavampaa kerrontaa. Kuten iän karttuessa tapahtuu, tärkeän sijansa saavat niin kepeät kuin kipeätkin muistot.
Minun elämäni -sarjan lukija ei voi ikinä tietää päättyykö strippi humoristisesti vai ei. Vaikka rutiineja kaiken arvaamattomuuden
keskellä tarvitaankin, Vanhemman herran tarinat etenevät kaavamaisuutta kartellen, kuten vireän ja uteliaan ihmisen elämältä voi odottaakin. Se, että kyse on sarjakuvahamosta, ei pakota häntä yhtä kaksiulotteiseksi kuin pinta, jolle hänet on piirretty ja painettu.
Timppa itse toteaa, että tämän tyyppinen sarja vaatii aikaa tullakseen lukijoille tutuksi, mutta ajan myötä se on saavuttanut
ystäväpiirin, joka seuraa ja kommentoi sitä uskollisesti. Minun elämäni on sarja, josta kypsemmässäkin iässä oleva lukija voi löytää itsensä opittuaan taipumaan tosiasioiden edessä ja havaitessaan aina uusia, yllättäviä elämänilon
aiheita.

Timo Mäkelä signeeraa Helsingin kirjamessuilla
|
Mäkelä, Timo - Balzac, Honoré de
Kuolematon mestariteos
Sidottu 56 sivua, 4-väri
978-952-5602-79-1
Sukellus kiehtovaan luomisprosessiin!
Honoré de Balzacin novelli Tuntematon mestariteos on kuvaus matkasta luomisprosessin pimeään ytimeen. Tarina on kiehtonut hypnoottisella voimallaan taiteilijoita, mm. vuonna 1931 Pablo Picasso julkaisi aiheen innoittamana sarjan käänteentekeviä etsauksia, ja novelliin perustuu myös uuden aallon nimimiehen Jaques Rivetten muutaman vuoden takainen kiitetty elokuva La belle noiseuse.
Nyt tämä tarina on innoittanut Timo Mäkelää luomaan uuden nelivärisen sarjakuvateoksen, jonka päähenkilö, vanha mestari muistuttaa yllättävän paljon taiteilija Henri Matissea.
|

|
|
 |
Mäkelä, Timo - Parkkari, Jukka
Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri
Sidottu, 250 x 315 mm, 56 sivua, 4-väri
952-5602-42-7
Suurmies ja suurpeto kohtaavat silmästä silmään!
Arktisen Banaanin kustantama Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri pohjautuu suureen määrään Mannerheim –kirjallisuutta, mukaan lukien hänen omat muistelmansa. Mannerheimin elämänvaiheista on olemassa myös laaja kuva-aineisto, johon tekijät ovat tarkoin perehtyneet. Monet sarjakuvan ruuduista on piirretty melkein suoraan valokuvien perusteella. Teoksen lopussa on luettelo käytetystä kirjallisuudesta ja kuvalähteistä.
Kirja koostuu kolmesta pidemmästä tarinasta, joissa käydään lävitse marsalkka Mannerheimin elämän käännekohtia. Ensimmäinen tarina Ratsastus halki Aasian on kuvaus marsalkan nuoruuden seikkailuista.
Toisessa osassa Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri kerrotaan, miten kaukomailta palannut Mannerheim asettui 1920 –luvulla ravintoloitsijaksi Hankoon. Samaa aikaan hän haaveilee tiikerien metsästämisestä Intiassa.
Kolmas episodi Das ist Finnland, sanoi Adolf Hitler sijoittuu kevääseen 1942. Mannerheimin 75-vuotispäivät ovat ovella. Hän aikoo viettää syntymäpäivänsä rintamalla, mutta presidentti Risto Ryti vaatii juhlien järjestämistä. Kaiken lisäksi Hitler ilmoittaa yllättäen tulevansa onnitteluvisiitille.
"Mäkelän viiva herättää historian henkiin."
- Ville Hänninen, KirjaIN-lehti
|
 |
Mäkelä, Timo
Emil ja Sofi – Yhden yön muisto Helsingistä kesältä 1909
952-5602-12-5
Sid. 112 sivua, duotone
Venäjän hallinnon alla elävä vuoden 1909 Helsinki on elinvoimainen, taiteilijoiden, mesenaattien, kauppiaiden – ja rikollisten kaupunki.
Timo Mäkelän sarjakuvateoksessa historiallinen Helsinki herää henkiin kuin elävä maalaus. Tarkka ajankuva ja arkkitehtuuri luovat taustan Emilin ja Sofin rakkaustarinalle, joka on samalla rakkaudentunnustus pääkaupungillemme.
Emil ja Sofi-tiedote (pdf 427 kt) |
 |
Mäkelä, Timo
Rooma
952-9809-78-6
Sid. 80 sivua, 4-väri
Rooma on sarjakuvanovellien kokoelma, jossa kukkii ajoittain arjen ankara komiikka, surkuhupaisa pikku blues asioista, jotka kohtaavat omalla tavallaan ja vuorollaan jokaisen meistä. Mäkelän itsensä mukaan novellit ovat mitä parhaita sarjakuvakäsi-kirjoituksia, joten novellipituus ja -muoto luontuvat myös hänen omiin töihinsä.
Kirja alkaa niminovellilla, isän ja tyttären matkasta Roomaan, kaupunkiin, josta piirtäjät voivat ammentaa loputtomiin.
Tarina nimeltä Keisarin viesti perustuu Franz Kafkan kertomukseen, jonka Mäkelä on oman näkemyksensä mukaan sijoittanut 1700-luvulle Varsovan vanhaan linnaan.
Mustapukuinen nainen on valikoiman varhaisinta antia. Se on piirretty vuonna 1992 ja on sovitettu nykyaikaan Guy de Maupassantin novellista.
Vanha muisto -novellissaan Mäkelä on napannut käsikirjoittajakseen Juhani Ahon. Kuvattavana on, paitsi vanhan juopon katumuskertomus, myös 1800-luvun loppupuolen Helsinki.
Parisuhteen kipupisteitä yritetään parannella kertomuksessa Vikatikki . Taksimies Aaltosen joulu on värimaailmaltaan syvä tunnelmapala taksikuskista ja hänen asiakkaistaan aattoillan lumipyryssä.
|


|
Mäkelä, Timo
Häjyt
952-9809-65-4
Sid. 160 sivua, kangaskannet, mv.
LOPPUUN MYYTY
Häjyt -sarjakuvassaan hämäläissyntyinen Timo Mäkelä peilaa miehistä sielunmaisemaa pohjalaisen puukkojunkkarikulttuurin kautta. Tuloksena on taatusti aitoa kotimaista väkivaltaviihdettä härmän kielellä. Hehkuvan mustavalkoinen Häjyjen maailma on hirtehisellä tavalla pimeä. Sarjakuvastrippien musta huumori antaa aiheen kysyä, onko meidänkin ajassamme tapakulttuurin noudattaminen moraalia tärkeämpää. Nyt Häjyt julkaistaan juhlavana, pellavakantisena kokoomateoksena.
Vuonna 1951 syntynyt Timo “Timppa” Mäkelä alkoi hahmotella Häjyt -sarjakuvaa jo vuonna 1985. Sarjan ensimmäiset 20 strippiä julkaistiin Ilta-Sanomissa kuukauden kotimaisena samana vuonna. Sittemmin Häjyt ilmestyi sanoma-lehdissä eri puolilla maata; julkaisemisen aloittaneen Aamulehden lisäksi mm. kaikkien valtapuolueiden äänenkannattajat ottivat sarjan sivuillensa. Vuoden 1997 kuluessa Timppa katsoi, että puukkojunkkarit olivat sanansa sanoneet. Kaikkiaan 550 stripistä nyt julkaistavaan kirjaan on valittu yli 400. Lisäksi Timppa on tehnyt tätä kokoelmaa varten häjyilyyn liittyviä erillispiirroksia.
Häjyjen yleispohjalainen murreasu hahmoteltiin yhdessä Pirkko Mäkisen (1929-1999) kanssa, jonka lapsuudenkoti sijaitsi Härmässä, kuuluisien Puustellin ja Rannanjärven välimailla. Kielellinen lopputulos elää, eikä pyri kaavamaisiin ratkaisuihin.
Häjyt myös Banaanipokkarina:
www.sarjakuva.com/banaanipokkarit
|
 |
Mäkelä, Timo
Minun elämäni
952-9809-55-7
Nid. 64 sivua, mv.
Helsingin Sanomista tuttu sarjakuva!
Mies on kuusissakymmenissä. Humala on muuttunut irtiotosta turvapaikaksi, adrenaliinia pitäisi saada apteekista. Kukaan ei enää kunnioita yksityisyyttä. Omat unetkin hyppivät silmille.
Sarjakuva on tullut siihen ikään, että se saa ja osaa kuvata myös iän karttumista. Timo Mäkelä, humoristi ja sarjakuvalyyrikko, kertoo vanhenemisesta seesteisesti ja särmikkäästi. Minun elämäni jokaisella sivulla silmä lepää samalla kun ajatus aktivoituu. |
|